Viikko 7

VIIKKO 7

ma: vapaa

ti: fysiikka 3,5 h, kemia 0,5 h

ke: fysiikka 2,5 h, kemia 1 h

to: fysiikka 2,5 h, kemia 0,5 h

pe: biologia 1 h

la: fysiikka 2,5 h, kemia 2 h

su: biologia 1 h, fysiikka 3,5 h

Yhteensä 20,5 h

Mafynetti on vihdoin otettu aktiivikäyttöön. Olen päässyt siinä hyvään vauhtiin etenkin fysiikan kanssa, vaikka siihen tarttuminen tuntui ensin ylitsepääsemättömältä. Bilsan kakkoskurssin asiat on kohta kertailtuna - ihanaa, että asiat eivät syksystä ole unohtuneet kokonaan. Tosin kaikista bilsan kursseista kakkoskurssi on se, jonka asiat parhaiten osaan. Epäilen, ettei vitoskurssin osalta tule yhtä voimakkaita deja vu-tuntemuksia. 

Vaikka iltapäivät ja illat ovat kuluneet opiskellessa, aikuislukion päättyminen tuntui tuovan lisää tunteja vuorokauteen. Kotona opiskelun ohessa pystyy kuitenkin esimerkiksi tekemään ruokaa tai pyörittämään pyykkikonetta, eikä aikaa mene autossa istumiseen tai "välituntiin". Olen kuitenkin kaivannut sitä, että voisin kysyä apua. Mulla on kyllä kotikenttäetuna mies, joka on opiskellut matematiikkaa ja fysiikkaa korkeakoulussa - häneltä olen saanut neuvoja etenkin mekaniikan tehtävissä - mutta ihan parisuhteen hyvinvoinnin kannalta en haluaisi tämän "harrastukseni" muuttuvan keskustelujemme keskeisimmäksi sisällöksi. 

Flunssa alkaa vihdoin parantua ja ensi viikolla "lomailen" eli aikaa lukemiselle on enemmän kuin työviikolla. Mies on töissä koko viikon normaalisti, enkä ole lyönyt lukkoon mitään erityisiä menoja (vaikka kaihoten katson Facebookissa työkavereiden aurinkoisia talvikuvia lapin rinteiltä ja laduilta...), joten saan rauhassa opiskella. Toki olympialaisten kisastudio on kotisohvalla pystyssä päivittäin ja ostin jo pitovoidetta omia suksiani varten, josko ehtisin vetäistä pari kierrosta pertsaa lähiladulla. 

Viikko 6

VIIKKO 6

ma: kemia 3 h (sisältäen yhden kurssikokeen)

ti: vapaapäivä

ke: kemia 2,5 h

to: kemia 1,5 h

pe: kemia 3 h

la: kemia 3,5 h, fysiikka 1 h

su: kemia 0,5 h, harjoituskoe + tarkistelua 4,5 h 

yhteensä 19,5 h

Se siitä kevyemmästä viikosta... Töiden puolesta oli iltamenoa kahtena päivänä ja kaiken huipuksi olen jo toista viikkoa sairaana. Kuumetta ei tietenkään ole, joten olen raahautunut töihin normaalisti, mutta nenä on aivan tukossa ja yskittää. Alkuviikosta oli pari parempaa päivää, mutta tauti palasi takaisin. Nyt oikeaa poskea ja ylähampaita jomottaa siihen malliin, että taitaa pukata poskiontelontulehdusta. 

Opiskeluvire on siis ollut aika onneton ja tänään ekan harkkakokeen tekeminen oli alusta loppuun asti tuskastuttavaa. Hyppäsin yli sähköfysiikan jutut, koska en yhtään muista mitään kondensaattorijuttuja. Neljä tuntia jaksoin pakertaa, sitten lopetin ja silmäilin mallivastaukset läpi autossa istuessani. Eihän se hyvin mennyt, mutta sentään paremmin kuin pääsykoe viime toukokuussa :D. Tehtäviä, joiden tekemisestä minulla ei ollut mitään käsitystä, oli vain muutama ja ainakin viidestä sain noin puolet pisteistä kasaan. Monivalinnat menivät lottoamiseksi, oikeassa kokeessa en olisi uskaltanut arvailla niin paljon ja miinuspisteitä ropisi. Bilsan yksityiskohdat ovat harmillisesti jo unohduksissa. 

Olin suunnitellut, että teen seuraavan harkkakokeen ensi viikonloppuna, mutta lykkään sitä myöhemmäksi ja keskityn tekemään perustehtäviä. Mafynetin ohjeiden mukaan ennen kokeiden tekemistä olisi hyvä, että fysiikan ja kemian osalta olisi oppimäärän perusasiat-taso saavutettu ja minulla on tähän vielä matkaa... 

Kun tästä viikosta ei kevyttä tullut niin tulkoot ensi viikosta sitten. Yritän parannella flunssaa ja kerätä voimia seuraavaan viikkoon. Silloin on nimittäin talvilukuloma. 

Tästä eteenpäin

Noin vuosi sitten ilmoittauduin aikuislukion opiskelijaksi ajatuksissani kokeilla, miten kemian ja fysiikan opiskelu sujuisi. Nyt opintorekisteriotteellani komeilee viisi kemian ja seitsemän fysiikan kurssia - eli sujuihan se! Yksi etappi on saavutettu - eikä intoani yhtään latista se, että lääkikseen haun näkökulmasta seison nyt tavallaan portaikon alimmalla askelmalla. Voin kuitenkin sanoa, että minulla on perustiedot lukion oppimäärästä hallussa niin biologian, fysiikan kuin kemiankin osalta ja niiden päälle voin ryhtyä rakentamaan pääsykokeessa vaadittavaa laskurutiinia ja soveltamiskykyä.

Seuraava välitavoitteeni on fysiikan yo-kirjoitukset maaliskuun loppupuolella. Toisaalta tuntuu, että niihin on aikaa ikuisuus, mutta viikkoja laskiessani totesin, että kertaustahdin on oltava ripeämpi kuin kurssi/viikko. Fysiikan osalta minun on vaikeampaa arvioida osaamistani kuin biologiassa. Tavoitteeni kirjoituksissa on vähintään M ja E:stä olisin riemuissani. Koska sain syksyllä biologiasta E:n, fysiikan arvosanalla on vaikutusta lähtöpisteisiini vain sitten, jos saisin siitä L:n. 

Mieli tekisi putkiaivoisesti valmistautua täysillä vain fysiikan kirjoituksiin, mutta niin en voi tehdä - biologian ja kemian osalta olen auttamattomasti myöhässä, jos palaan niiden pariin vasta maaliskuun loppupuolella. Tästä eteenpäin opiskelu jatkuu pääasiassa Mafynetin parissa. Fysiikkaa vilkuilen myös yo-kertauskirjoista, jotta saisin jotain tuntumaa vastaustekniikkaan. 

Viikko 5

VIIKKO 5

ma: fysiikka 4 h

ti: kemia 1,5 h, fysiikka 1 h

ke: fysiikka 4 h

to: fysiikka 6 h (sisältäen yhden kurssikokeen)

pe: fysiikka 5  h (sisältäen yhden kurssikokeen)

la: kemia 5,5 h

su: kemia 4 h

yhteensä 31 tuntia

Aika jäätävä tuntimäärä paukahti tälle viikolle - ottaen siis huomioon, että olen käynyt kuitenkin koko ajan töissä. Olossani huomaan, että tämä oli liikaa. Torstaina kurssikokeessa tunsin, että pääni oli kuin muurahaispesä. Tuntui, että osaan ja tiedän paljon, mutta asiat eivät ole ehtineet jäsentyä päässäni omiin lokeroihinsa. Tein hölmöjä huolimattomuusvirheitä, jotka onneksi huomasin, mutta kaiken kaikkiaan laskeminen oli takkuista. Tähän olotilaan kokemukseni mukaan auttaa kun hetkeksi irrottautuu koko asiasta. Niinpä pistin fysiikan kirjat perjantai-iltana kaappiin ja suunnittelin, että kertailen vain kevyesti kemiaa viikonloppuna, mutta lopulta kuitenkin innostuin laskemaan vähän enemmän. Tästä viikosta yritän tehdä hieman kevyemmän. 

Kokemuksia Mafynetistä

Oikeastaan parempi otsikko tälle postaukselle olisi kokemattomuuksia Mafynetistä, sillä sen käyttö on jäänyt minulla harmillisesti suunniteltua vähäisemmäksi. Tilasin sen jo kesällä ja silloin käytin ohjelmaa ahkerasti bilsan kirjoituksiin valmistautuessa. Kirjoitusten jälkeen aloitin fysiikan ja kemian lääkiskurssit, mutta samaan aikaan alkoivat myös lukio-opinnot tahdilla 3 kurssia/jakso ja nopeasti huomasin, että olin tilanteessa, jossa en pystynyt tekemään mitään kunnolla - jos tein Mafynettiä, en ehtinyt tehnyt kurssin kotitehtäviä, enkä siten kokenut tunneilla hyötyväni niiden läpikäymisestä ja toisaalta Mafynetin tahtiin opiskelu oli turhauttavaa kun halusin edetä sen tarjoamassa järjestyksessä, joka meni eri rytmissä kuin lukiokurssini.

Ristiriitatilanteeseen turhautuneena sujautin tabletin pussukkaan ja jätin sen odottamaan parempia aikoja. Mahdollisuus saada lähiopetusta ja kysellä tyhmiä oli rajallinen ja halusin ottaa kaiken hyödyn irti lukiokursseista. Osaamisessani suurimmat puutteet ovat juurikin perusasioissa, koska en ole lukiokursseja käynyt ja kaikki tunneilla eteen tulevat asiat ovat olleet täysin uusia.  

Edellä mainitusta johtuen en ole pysynyt lähelläkään Mafynetin tavoitekäyrää, lukuun ottamatta biologiaa, jonka osalta kipusin reilusti käyrän yläpuolelle jo syksyllä. Sekin on tietysti laskenut ajan kuluessa ja nyt ollaan tilanteessa, että biologiaakin pitäisi ryhtyä kertaamaan. Fysiikassa olen ihan pohjalla, kemiassa puolivälissä "oppimäärän tärkeimmät asiat"-palkkia. 

Näin jälkikäteen ajateltuna turhaan kiirehdin Mafynetin hankkimisen kanssa. Jos rehellisiä ollaan, tämä ensimmäinen "kunnon hakukertani" onnistuisi mainiosti ilman kallista valmennuskurssimateriaalia. Kurssikirjoissani on vielä tekemättömiä tehtäviä (ja osan niistä hankaliksi kokemistani voisin tehdä hyvin uudelleenkin), vanhoja yo-tehtäviä olen laskenut vain sieltä täältä, ABI-kertaussarjan kirjoja olen vasta aloitellut. Lääkiksen vanhoja pääsykokeitakin saa tulostaa netistä ihan ilmaiseksi harjoitusmateriaaliksi, kirjastosta voisi lainata vaikka Epionen materiaaleja ja niin edelleen.

Toisaalta Mafynetistä oli mielestäni hyötyä syksyn yo-kokeita ajatellen. Oppimiskäyrä motivoi kun pystyy pitämään tasaista tahtia yllä ja tehtäviä oli paljon. Mallivastaukset ovat kemian ja fysiikan osalta mielestäni selkeitä ja perusteellisesti avattuja. Erityisesti tykkään automaattisesta kertausominaisuudesta, jonka avulla tulee riittävästi toistoja. Olen kyllä itsekin merkinnyt kaikkiin kurssikirjoihini tehtäviä, jotka minun kannattaisi tehdä uudelleen, mutta niihin palaaminen ei hirveästi motivoi - mutta kun tabletti täräyttää tehtävät nenän eteen, ne tulee helpommin tehtyä.

Myös harjoituskokeet odottavat siistissä pinossa kaapissa. Ensimmäinen harkkakoe oli muistaakseni ajoitettu tammikuun lopulle, mutta minä aion tehdä sen ensi viikonloppuna. Aikuislukio päättyy ensi viikolla - toivottavasti omaksun nopeasti uudenlaiset opiskelurutiinit. 

Viikot 3 & 4

VIIKKO 3

MA: fysiikka 3 h

TI: fysiikka 0,5 h, kemia 1,5 h

KE: kemia 2 h, fysiikka 2 h

TO: kemia 1,5 h

PE: vapaa

LA: vapaa

SU fysiikka 2,5 h, kemia 3 h

yhteensä 16 h

VIIKKO 4

MA: fysiikka 1,5 h

TI: kemia 2,5 h

KE: fysiikka 2,5 h

TO: kemia 1,5 h

PE: kemia 0,5 h

LA: fysiikka 5 h

SU: fysiikka 5,5 h 

yhteensä 19 h

Olen tosi tyytyväinen näiden viikkojen lukutunteihin. On tietysti totta, että opiskelun tehokkuutta ei mitata minuuteissa, mutta en ole näistä tunneista käyttänyt yhtään ns. tehottomasti vaan lähes kaikki oppituntien ulkopuolinen lukuaika on ollut jollain tapaa aktiivista tiedonkäsittelyä, kuten tehtävien tekemistä. Vaikka arkipäivinä opiskeluajan löytäminen tuntuu vähän toivottomalta, on mukava huomata, että viikonloppuna ehtii kahdessa kokonaisessa päivässä kirimään ihan hyvin. 

Olen ollut opiskelusuunnitelmissani melko suurpiirteinen. En ole aikatauluttanut mitään etukäteen vaan ottanut työn alle kerralla yhden kokonaisuuden  ja käyttänyt siihen tarvittavan ajan - pitkälti jo siksikin, että en etukäteen pysty arvioimaan, kauanko minulla menee esimerkiksi kotitehtävien tekemiseen. Joskus selviän alle puolessa tunnissa, joskus en edes kahdessa tunnissa Jos joku tökkii pahasti, vaihdan aihetta, teen jotain "kivaa" eli katselen Opetus.tv:n videoita tai kertaan jotain helpompia juttuja. Videoita katsellessa yritän myös olla aktiivinen eli pysäytän hetkeksi ja selostan itselleni asiaa ääneen tai laskutehtävissä yritän itse ensin päätellä, miten tehtävässä edetään. 

Hyvä draivi siis päällä tällä hetkellä, sen voimin viimeiset päivät aikuislukion penkillä kuluvat varmasti nopsaan! 

Viikot 1 & 2

VIIKKO 1

MA: fysiikka 3,5 h

TI: fysiikka 1h

KE: vapaa

TO: biologia 1h

PE: biologia 0,5 h

LA: fysiikka 3 h, kemia 0,5 h

SU: fysiikka 1h, kemia 2,5 h

Yhteensä 9 h

Tämän viikon alku oli vielä lomaa ja tiistai-keskiviikko olivat reissupäiviä. Torstaina menin jälleen töihin. Opiskeluni koostui tällä viikolla lähinnä Mafynetin kemiasta ja ABI fysiikka-kertauskirjan tehtävistä. Aikaisemmasta inhokistani kemiasta on tullut vitoskurssin myötä suosikkini ja koen, että olen siinä kehittynyt huimasti. 

VIIKKO 2

MA: fysiikka 2 h

TI: fysiikka 0,5 h, kemia 1,5 h

KE: kemia 1h, fysiikka 3 h

TO: kemia 2 h

PE: vapaa

LA: vapaa

SU: fysiikka 2 h, kemia 2 h

Yhteensä 14 h

Tällä viikolla pääpaino oli aikuislukion tunneilla istumisessa ja kurssien kotitehtävien tekemisessä.  Täyden työviikon ja muun arjen ohella nämä 14 tuntia tuntuivat jo siltä, että hirveästi muuta ei ehdi tekemään. Arvioisin, että pystyn vielä kiristämään tahtia noin 20-25 tuntiin viikossa, mutta sitä suuremmat määrät vaatisivat lisää tunteja vuorokauteen. Nyt opiskelen helmikuun alkuun saakka aikuislukion rytmissä. Olen viihtynyt tunneilla, mutta rehellisesti sanottuna lasken jo päiviä kurssien päättymiseen... Työn määrä ei tietenkään siitä vähene, mutta kaipaan sitä, että voin töiden jälkeen vetää villasukat jalkaan ja opiskella kotona neljän seinän sisällä, eikä aikaa mene enää autossa istumiseen.  

2018

En ole koskaan tehnyt uudenvuodenlupauksia. Niinpä en tee niitä tänäkään vuonna. Olen kuitenkin kirjoittanut kalenterinreunaan ylös asioita, joita haluan tänä vuonna tehdä tai saavuttaa. Kuvat satunnaisia räpsyjä suosikkikohteestani Turussa.

Lukeminen. Siis muidenkin kuin oppikirjojen. Rakastan lukemista, mutta viime vuosina en ole enää tarttunut kirjoihin yhtä aktiivisesti kuin ennen. Tämän harrastukseni haluan elvyttää, lukea edes pienen hetken jotain fiktiivistä joka ilta ennen nukahtamista. Kotikirjastollani on hauska lukuhaaste (idea sama kuin monelle ehkä tutummassa Helmet-lukuhaasteessa), jonka printtasin kalenterini väliin täytettäväksi. 

Retkeily. Päiväretkeilyn lisäksi toivon, että tulevana kesänä tekisin ainakin yhden yön yli-retken. Reitti on jo katsottu valmiiksi. Tähän liittyen pidän silmällä paikallisen melontaseuran kursseja - jos aikataulut mätsäävät niin ilmoittaudun alkeiskurssille!



Opiskelupaikka. Niin, tämä lienee selvä juttu. Olen myös pohtinut mahdollista "kakkosvaihtoehtoa" lääkikselle - toki sillä ajatuksella, että 2019 olen pyrkimässä uudelleen, jos ovi ei tänä vuonna aukene. Polte päästä opiskelemaan on kova, mutta toisaalta aikuiskoulutustukikuukaudet ovat kultaakin kalliimpia, joten ehkä jään säästelemään niitä.

Ulkomaanmatka. Kaupunkiloma Prahassa, rantaloma Kreikassa - kumpikin kelpaa. Jos edellä mainitut eivät onnistu niin edes viikonloppu Tallinnassa. 

Valokuvaaminen. Haluan jatkaa syksyllä aloittamaani arkikuvien räpsimistä ja tallentamista "päiväkirjaani". Terapeuttinen on ehkä liioittelua, mutta pienten asioiden huomaaminen ja niiden vaaliminen luo hyvää mieltä enemmän kuin uskoisi. 

Omat vanhemmat. Haluaisin viettää enemmän aikaa omien vanhempieni kanssa. He ovat jo lähempänä seitsemää- kuin kuuttakymppiä. Kun itselle tulee ikää lisää, alkaa vähitellen ymmärtää, että edellinen sukupolvi ei ole täällä ikuisesti. Olen kiitollinen siitä, että minulla on ollut hyvä lapsuus ja välittävät vanhemmat - toivottavasti pystyn osoittamaan heille, että arvostan sitä.

Asioiden priorisointi. Olisi kiva jatkaa tätä listaa monella muullakin asialla, joita haluaisin tänä vuonna tehdä. Kaikkea ei kuitenkaan ehdi tai pysty ja olen huomannut, että parhaiten välttyy stressiltä kun ei odota itseltään (tai muilta) liikoja. Ajattelen, että suunnitelmien toteuttamisen täytyy myös tuntua hyvältä, ei missään tapauksessa siltä, että hampaat irvessä raavitaan to do-listaa kasaan.

Näillä ajatuksilla kohti tulevaa :) .  

Vuosi 2017

On aika tehdä katsaus menneeseen vuoteen. Näkökulma on pitkälti opiskeluun liittyvä, mutta lisäsin myös muutamia muihinkin aihepiireihin sopivia "kohokohtia". 

Tammikuussa ryhdyin toteuttamaan joululomalla saamaani päähänpistosta ryhtyä opiskelemaan lääkiksen pääsykokeisiin. Opiskelin omatoimisesti fysiikan ja kemian ykköskurssit. Ostin käytettynä biologian kirjat sekä muutakin materiaalia pääsykokeita silmälläpitäen. 

Helmikuussa sain vahvistuksen sille, että aloitan kesäloman jälkeen uudessa työpaikassa. Kuulin tutulta vinkin, mistä kannattaisi töitä kysellä ja yhden puhelun jälkeen rattaat pyörähtivät liikkeelle. Helmikuussa aloitin myös opiskelijana aikuislukiossa fysiikan ja kemian kakkoskurssien merkeissä. 

Maaliskuusta ei ole juuri jäänyt mielikuvia minkään suhteen. Tästä voi kai päätellä, että elämä on ollut joko kovin kiireistä tai vaihtoehtoisesti tylsänpuoleista. Taisin tehdä kurssikokeet noista helmikuussa aloittamistani kursseista? Yhteishakukin oli?

Olisin halunnut jatkaa opiskelua aikuislukion tunneilla, mutta loppukevääksi tarjolla oli vain verkkokurssit kemian ja fysiikan kolmoskursseista, joten ilmoittauduin huhtikuussa suorittamaan niitä. Päätin myös kirjoittaa syksyllä biologian, vaikken tähän mennessä ollut kuin vasta selaillut kurssikirjoja. 

Vaikka lukemiseni oli aivan alkutekijöissään, päätin lähteä toukokuussa turistiksi pääsykokeisiin. Päällimmäisin tunnetila koepäivänä oli lähinnä riemu arkivapaasta keskellä viikkoa. Koetta en luonnollisesti stressannut, sillä tiesin ettei minulla ole realistisia mahdollisuuksia päästä sisään. Kokeen jälkeen vietin hauskan päivän yhdessä mieheni kanssa Tampereella. 

Kesäkuussa alkoi odotettu loma. Alkajaisiksi tein loppuun erään ammatillisen täydennyskoulutuksen tehtävät, jotta sain tutkintoni valmiiksi. Kävimme lomamatkalla Ruotsissa ja kun palasimme takaisin, aloitin opiskelun biologian yo-koetta varten. Olin todella motivoitunut - usein istuin jo aamukuudelta kahvikupin kanssa keittiön pöydän ääressä vertailemassa nilviäisiä ja niveljalkaisia tai risteyttämässä banaanikärpäsiä.

Heinäkuussa opiskeluotteeni alkoi livetä. Kesäriennot veivät voiton laatimastani opiskelusuunnitelmasta. Sukuloitiin, käytiin asuntomessuilla, mökkeilemässä, retkeilemässä... Sain myös pelottavan rytmihäiriökohtauksen eräänä aamuna ja sain lähetteen holter-tutkimukseen. Tykyttelyt menivät itsestään ohi ja jäin odottelemaan kutsua keskussairaalaan. Pähkäilin valmennuskurssimateriaaleja ja tilasin Mafynetin. Ostin myös uuden kameran, jonka kanssa yhteiselo ei sujunutkaan toivotusti. 

Kiitos heinäkuisen laiskottelun, elokuussa iski epätoivo. Uusi työpaikka, aikuislukion syyslukukausi ja biologian yo-kokeet tuntuivat kaatuvan päälle yhtä aikaa. Tein kymmentuntista päivää töissä ja luin loppuajan biologian kirjoja. Vitoskurssi jäi aivan liian vähälle opiskelulle ja olin harmissani siitä, etten ollut pysynyt laatimassani aikataulussa. 

Syyskuu alkoi perheessämme suru-uutisilla ja hautajaisten vietolla. Kuun puolivälin tienoilla kävin kirjoittamassa biologian. Istuin salissa lähes koko koeajan, tosin viimeisen puoli tuntia söin vain eväitäni ja värittelin piirtämääni kasvisolun kaavakuvaa. Kesällä määrätty holter-seurantakin tehtiin ja sen tulos oli onneksi normaali. 

Lokakuussa sain taas yhden fysiikan kurssin lisää opintorekisteriotteelleni. Samalla alkoi myös pelkäämäni kolmen kurssin jakso, joka osoittautui työlääksi. Kamerani reissasi huollossa ja syksyn valokuvaukset jäivät tosi vähiin. 

Marraskuu oli sosiaalisesti aktiivista aikaa. Olin useampana viikonloppuna "jossain" - keikalla, ravintolassa, pikkujouluissa... Sain kaksi jakson kursseista suoritettua, kolmannen lykkäsin joulukuulle. Yo-kirjoitusten tulokset tulivat. Opiskelumotivaatiota riitti edelleen, mutta väsymys koetteli usein.  

Joulukuussa suoritin vuoden viimeisen fysiikan kurssin. Seuraava - ja näillä näkyminen minulle viimeinen - jakso aikuislukiossa alkoi. Joululomalla ehdin palata pitkästä aikaa Mafynetin pariin. Joulu vietetiin perinteen malliin sukuloimalla ja uusi vuosi vaihtui kotisohvalla 90-luvun lempparisarjaa eli Metsoloita Areenasta katsellen. 

Kohti kolmatta jaksoa

Toinen jakso aikuislukiossa on nyt saatu päätökseen. Tässä jaksossa opiskelin kaksi fysiikan kurssia (liike ja voima & sähkömagnetismi) ja yhden kemian (metallit ja materiaalit). 

Sähkömagnetismin kurssin jätin heti aluksi syrjään, sillä en saanut kurssikirjaa käsiini mistään. Minulla toki oli sähkömagnetismin kirjoja muutama hyllyssä, mutta halusin saman mitä opettajakin käytti, sillä hän antaa aina mallivastaukset kirjan tehtäviin. Päätin, että keskityn muihin kursseihin sen ajan kun odottelen kirjaston varausta saapuvaksi. Sain kirjan käsiini alle kaksi viikkoa ennen kurssikoetta ja en juuri ehtinyt siihen keskittyä, sillä kaksi muuta kurssia veivät aikaa niin paljon. Päätin panostaa ensisijaisesti niihin, koska olin pysynyt niissä hyvin mukana koko jakson ajan. Lykkäsin sähkömagnetismin kurssin suorittamista parilla viikolla eteenpäin rästitenttipäivään. Rästitentti oli eilen - se ei mennyt hyvin, mutta sen verran uskon osanneeni, että arvosana on varmasti hyväksytty.

Kolme kurssia työn ohessa oli aika tiukka paketti. Jo pelkästään oppitunteihin ja kotitehtäviin kulunut aika työllisti viikon aikana reilusti yli kymmenen tuntia. Kolmas jakso alkoi viime viikolla ja samanlainen kolmen kurssin setti olisi vielä edessä. Nyt alkoivat FY7 (aine ja säteily) ja FY5 (jaksollinen liike ja aallot) ja KE5 (reaktiot ja tasapaino). FY5-kurssin asia on minulle pitkälti ennestään tuttua, sillä suoritin keväällä vanhan OPS:n mukaisen FY3-kurssin. Uutena asiana tulee vain pyörimis- ja ympyräliike. Vanhat OPS:n mukainen vitoskurssi jää minulta kokonaan suorittamatta, koska aikuislukion kurssit ovat siirtyneet jo uuteen opetussuunnitelmaan, mutta onneksi osa asioista on upotettu muiden kurssien sisään.

Kolmosjakson tenttiviikko on heti helmikuun alussa ja silloin päättyy minun urakkani aikuislukiossa (kurssien osalta - yo-kirjoitukset ovat toki vielä edessä maaliskuussa)! Uskomattoman nopeasti vuosi kuluu - aloitin nimittäin aikuislukion opiskelijana helmikuussa 2017.  

Huonot (opiskelu)tapani

Olen hiljaa mielessäni syksyn aikana listannut omia opiskeluun liittyviä sudenkuoppiani. Ehkä huonojen tottumusten muuttaminen on asteen verran helpompaa, jos ne kirjoittaa näkyväksi?

Aloittamisen vaikeus. Olen mestari lykkäämään opiskelun aloittamista. Täytän ensin tiskikoneen. Katson nopeasti Facebookin. Oho, se onkin jo kymmenen yli, vaikka tasalta piti aloittaa. No, aloitan varttin yli. Oho, kaksikymmentä yli jo. No, ihan sama sitten lykätä aloittamista puoleen... 

Lopettamisen vaikeus. Liittyy vahvasti edelliseen ongelmaan. Olen aina ollut impulsiivinen opiskelija - saatan innostuessani lukea tai laskea kolmekin tuntia putkeen. Tässä piilee kuitenkin se ongelma, että vaikka tuo kolmetuntinen menisi yllättävänkin sujuvasti, sen jälkeinen tauko venyy, koska koen olevani liian väsynyt aloittamaan uudestaan. Olen nyt jaksottanut lukemistani niin, että 50 minuuttia opiskellaan ja sitten on 5-10 minuutin tauko. Tämä auttaa siihen, että tauolta palaaminen kirjojen ääreen ei tunnu niin vastenmieliseltä.

Putkiaivoisuus. Liittyy myös edelliseen. Kun keskityn johonkin, minun on vaikea irrottautua siitä. Tauon aloittaminen on vaikeaa, jos joku tehtävä on kesken ja toisaalta tauon jälkeen kestää hetken ennen kuin "kone käynnistyy". Aluksi tein niin, että tein ennen tauon pitämistä käsillä olevan laskun loppuun, mutta nyt olen harjoitellut sitä, että keskeytän työskentelyn kun on tauon aika ja palaan asiaan kun opiskeluaika jatkuu. Toivon tämän kehittävän jonkinlaista joustavuutta ja kykyä palautella asiat nopeasti takaisin mieleen. Tämä ongelma heijastuu myös muille elämän osa-alueille - tuppaan helposti "unohtamaan" esimerkiksi liikkumisen, terveellisen ruokavalion tai muut tärkeät asiat kun keskityn vain lukemiseen. Toimii myös toisin päin - kun on muuta meneillään, tuntuu jotenkin mahdottomalta käyttää edes puolta tuntia päivässä opiskelemiseen. Takaraivossa on ehkä jokin ajatus siitä, että jos jotain ei pysty tekemään täysillä niin ei kannata tehdä sitten mitään. 

Väsymys. Tai oikeastaan se, että ei tee sille mitään. Joskus olisi vaan fiksumpaa mennä nukkumaan iltakahdeksalta kuin selata puolihuolimattomasti kirjoja, saati tuijottaa televisiota fysiikan kirja sylissä, nollat taulussa. 

Emmätajuu-syndrooma. Voi kutsua myös heikoksi epämukavuudensietokyvyksi, johtaa helposti vaikeiden tehtävien välttelyyn ja mukavuusalueella pysymiseen. Oman osaamisen äärirajoilla on äärimmäisen epämukavaa liikkua. Tuntuu todella turhauttavalta huomata putoavansa kärryiltä. Minun on usein erittäin vaikea tarttua itselleni haastaviin asioihin, teen mieluiten sitä mitä parhaiten osaan - mikä on kai aika tyypillistä. Yritän tsempata itseäni miettimällä, että asiat aukeavat kyllä kun niihin jaksaa sinnikkäästi palata uudelleen ja uudelleen. 

Keskittymiskyvyttömyys. Olen mahdottoman huono keskittymään. Olen oppijana nopea oivaltamaan, mutta äärimmäisen huono keskittymään ja puurtamaan tasaisesti. Ajatukseni karkaa helposti ja olen hyvin herkkä ulkopuolisille ärsykkeille. Suorituskykyni vaihtelee tämän takia todella paljon. Hyvässä flow´ssa saan paljon aikaiseksi ja osaan vaikka mitä - heikolla hetkellä sitten takeltelen yksinkertaisuuksienkin kanssa.