Yo-kirjoitusten tulokset

Ehdin jo luonnostella postausta aiheesta heikot kohtani opiskelijana, mutta palataanpa hetkeksi syksyn ylioppilaskirjoituksiin.

Aikuislukio tiedotti alkuviikosta, että tulosten pitäisi olla Wilmassa aamukymmeneltä perjantaina. Ehdin autuaasti jo unohtamaan koko asian, kunnes töissä taukoa pitäessäni iltapäivällä se pompsahti mieleeni. Kun avasin Wilman ja näin pisteeni, mielialani kohosi hetkellisesti korkealle - alustavat 40 pistettä oli lautakunnassa noussut 43 pisteeseen ja arvosanana oli toivomani eximia. Olin jännittänyt kovasti sitä, että pisteeni eivät riittäisi, sillä koe oli mielletty helpoksi ja pisterajojen povattiin nousevan. Ehdin hetken leijua, kunnes päätin vilkaista, miten korkealle laudaturin raja mahtoi yltää. No, sepä oli 44 pistettä. Kohonnut mielialani valahti hetkeksi aallonpohjalle... Yksi piste. 

Pienen hetken harmittelin asiaa mielessäni, mutta aika nopeasti pettymys haihtui pois. Rehellisesti sanottuna - olen erittäin tyytyväinen suoritukseeni. Aloitin kuitenkin biologian opiskelun nollasta kesäkuun puolivälissä ja kolmessa kuukaudessa sain tietoni näinkin hyvälle tasolle. Nyt lähtöpisteitä on kasassa 31/36. Niiden merkitys on tietysti häviävän pieni, mutta itseluottamusta ja motivaatiota on syytä repiä jokaisesta potentiaalisesta lähteestä :D . 

Marraskuun viikonloput ovat olleet sosiaalisesti poikkeuksellisen aktiivista aikaa - olen käynyt kahdesti keikalla, juhlinut ystävän pyöreitä vuosia ja ensi perjantaina on vielä luvassa työnantajan järjestämät pikkujoulut. Olen antanut itselleni luvan vuodenvaihteeseen asti nauttia vapaa-ajasta niin paljon kuin mahdollista, sillä tammikuusta alkaen aion keskittyä ensisijaisesti opiskeluun ja tämä tarkoittaa sitä, että kaikenlaisista muista riennoista tingitään.  

Toki olen koko syksyn ajan opiskellut tasaiseen tahtiin. Olen pystynyt työn ohessa ylläpitämään reilun kymmenen tunnin viikkotuntitahtia. Käytännössä tämä on tarkoittanut aikuislukion oppitunteja ja kotitehtäviä sekä Mafynettiä. Aikaa on jäänyt hyvin muullekin elämälle ja jos olisin suunnitellut ajankäyttöni tarkemmin, olisin varmasti pystynyt nostamaan viikottaista opiskeluaikaa. Olen kuitenkin halunnut tarkoituksella pitää määrän kohtuullisena, jotta jaksan varmasti paahtaa loppuun asti. Kun nyt meneillään oleva aikuislukion jakso päättyy, on aika tehdä pieni välitsekkaus lukusuunnitelmaan ja kiristää tahtia.