Pisteet

Tänään tuli opiskelijavalinnoista kirje sähköpostiin ja pisterajatkin selvisivät. Opiskelupaikka jäi 5,525 skaalatun pisteen päähän (yhteispistejonossa). 

Annoin itselleni eilen vähän avokätisesti raakapisteitä - todellisuudessa sain niitä vain 110,5 kun laski oikealla kertoimella ja huomioi myös ensisijaisuuspisteen. 

Tilasin itselleni kopion kokeestani yliopistolta ja se saapuikin nopeasti sähköisenä Suomi.fi-palveluun. Inhoan yli kaiken omien suoritusteni tarkastelua jälkikäteen, jo harjoitustehtävien tarkastaminenkin on mielestäni ärsyttävää, saati sitten kokonaisen koesuorituksen ja vielä epäonnistuneen sellaisen. Oppimisen kannalta kuitenkin on äärimmäisen tärkeää nähdä, missä omat heikot kohdat ovat, joten siispä epämukavuusaluetta kohti ja analysoimaan. Aion siis käydä kokeen läpi vastausanalyysin kanssa. 

Laskin pisteeni ja niiden osuuden maksimipisteistä osa-alueittain. Tämä taulukko kertookin karua kieltään siitä, että biologia on vaaditulla tasolla, mutta kemian ja fysiikan kanssa riittää töitä kerrakseen. 

Näin tiivistetysti mainittakoon, että sain kahdesta tehtävästä (6 ja 13 eli hormoni- ja omenahappotehtävät) täydet pisteet, pyöreät nollat tuli neljästä (10, 11, 16, 18 eli glukoosi-, aminohappo-, valovirta- ja lelutehtävät - olin näistä niin kujalla, etten saanut mitään järkevää paperille). 

Iloisesti olin yllättänyt siitä, että sain mehiläistehtävästä huikeat 8/12 pistettä, vaikka mielestäni kirjoitin pelkkää höpöhöpöä. Fysiikka meni huonommin kuin luulin - esimerkiksi tehtävästä 14 (varattu hiukkanen sähkökentässä) olin saanut a-kohdasta vain 1/3 pistettä ja b:stä 7/8, vaikka mielestäni johdin kaavan ihan oikein. Täytyy näiden osalta syventyä tosissaan vastaustekniikkaan. Bilsa meni paremmin kuin odotin, sillä sitä luin käytännössä alkusyksystä kirjoituksiin ja seuraavaksi vasta muutama viikko ennen koetta, eikä tässä kokeessa kysytyt asiat olleet niitä juttuja, jotka koen osaavani parhaiten, poislukien nuo hormonit. 

Pettynein olen fysiikkaan, sillä sitä oikeasti opiskelin ahkerasti ja yo-arvosanan perusteella olisin odottanut vähän parempaa suoriutumista itseltäni. Myös monivalinnat menivät mielestäni heikonlaisesti. Jouduin jättämään paljon tyhjiä, koska uskalsin vastata vain varmoihin nakkeihin miinuspisteiden pelossa. Monivalintojen pienistä laskutehtävistä suoriuduin hyvin, mutta ne hemmetin dna-sekvenssit ja elektroforeesit ovat mulle edelleen kovin vierasta maaperää. Ja olinpa näköjään väittänyt kimalaisten pölyttävän paljassiemenisiä kasveja :D . 

Jonkun verran nopealla silmäyksellä löysin huolimattomuusvirheiksi laskettavia juttuja - mm. hajoamisvakiosta puuttui yksikkö, jätin ne hemmetin ykköskertoimet reaktioyhtälöstä pois ja veriryhmissä jostain syystä en ollut kirjoittanut vastausmonisteeseen lainkaan AB-ryhmiä, vaikka suttupaperilleni ne hahmottelinkin. Onneksi sisäänpääsyni ei jäänyt näistä mokista kiinni vaan rehellisestä osaamista olisi pitänyt olla enemmän, jotta noin moni iso tehtävä ei olisi jäänyt nollille.

Tulokset

Tuomiopäivä koitti - ja jännäksihän se meni, sillä tuloksia saatiin odotella yli puolillepäivin. En saanut opiskelupaikkaa. Sain ilmeisesti 50,725 skaalattua pistettä ja se ei riittänyt edes varasijoille. Olen silti suoritukseeni ihan tyytyväinen, sillä arvioin saavani 90-100 raakapistettä ja näyttää siltä, että sain niitä kertoimesta riippuen 115-127. Tilasin jo kokeen yliopistolta, jotta saan tutkia sitä tarkemmin. Nyt odottelen suurella mielenkiinnolla, mihin hammaslääketieteellisten rajat tänä vuonna ovat asettuneet. 

Kirjoittelen tässä lähipäivinä tai viikkoina sotasuunnitelmastani koskien kevättä 2019. 

Kesälomalla

Se on loma nyt! Helteet toki ehtivät loppua lähes saman tien kun Suvivirsi oli veisattu, mutta onneksi ehdimme jo viettää parin päivän kaupunkiloman pääkaupunkiseudulla. Lompakko huutaakin nyt hoosiannaa, joten seuraava viikko saa luvan sisältää jotain muuta kuin ravintolaruokaa, hotelliöitä ja maksullisia nähtävyyksiä.

Pääsykoetta en ole sen jälkihöyryjen jälkeen juuri miettinyt. Olen suunnitellut asioita niin, että elämä jatkuu elokuussa entisellään. Olen kuitenkin viime viikot (tai ehkä kuukaudet, vuodet...) pohtinut paljon työelämään liittyviä asioita. Koen nimittäin edelleen (täysin perusteetonta) syyllisyyttä siitä, että suunnittelen alanvaihtoa. En ymmärrä miksi, mutta arvelen, että alitajunnassani on jonkinlainen jäykkä malli siitä, miten ihmisen pitäisi kulkea samoja raiteita pitkin elämänsä loppuun saakka (ja että "kuka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa" jne.) . Olen itselleni vihainen siitä, että olen tiedonjanoinen ja vaihtelunhaluinen - miksi en vaan voisi olla tyytyväinen nykytilanteeseen? Minulla kuitenkin on korkeakoulutus, vakityö ja palkkakin sellainen, että sillä elää. Moni pätkätöitä tekevä vaihtasi varmasti mielellään osia kanssani. Jotain uutta kuitenkin kaipaan, sillä en näe itseäni nykyisessä työssäni enää kymmenen vuoden kuluttua, joten syyllisyydestä huolimatta pusken eteenpäin. 

Olen myös miettinyt sitä vaihtoehtoa, että en "koskaan" saa opiskelupaikkaa lääketieteellisestä. Koska tiedän, että opiskelupaikan saaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä, en ole valmis luovuttamaan vielä tämän kevään jälkeen. En kuitenkaan aio jatkaa paikan havittelua pakkomielteisesti vaan ajattelen asiaa vuosi kerrallaan eteenpäin. Tällä hetkellä tuntuu, että yksi vuosi pääsykoelukuja on ok - seuraavasta en vielä tiedä. Siksi mielessä on myös jonkinlainen plan B. Tällä hetkellä mielenkiintoisimmalta varasuunnitelmalta tuntuisi matemaattisten aineiden opettajan DI-koulutus. Ensimmäistä vaihtoehtoa tosin rajoittaa se, että en ole opiskellut pitkää matematiikkaa, mutta tämä asia olisi korjattavissa kohtuullisella vaivannäöllä. Aineenopettajaksi pätevöityminen laajentaisi työmahdollisuuksia ja työn painopiste siirtyisi enemmän aineenhallinnan ja didaktiikan puolelle. No, katsotaan... Ajattelin, että voisin kesällä kokeilla lukea pari ensimmäistä pitkän matematiikan kurssia omatoimisesti. Näistä saattaisi olla apua myös fysiikan opiskelussa, joten hukkaan matematiikan opiskelu tuskin menee, vaikka varasuunnitelma ei ottaisikaan tuulta alleen.