sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Viikko 17

VIIKKO 17

ma: fysiikka 3 h, biologia 1,5 h
ti: fysiikka 3 h, biologia 2 h
ke: biologia 1 h
to: biologia 1 h
pe: biologia 1 h
la: kemia 2 h, biologia 2 h
su: kemia 1 h, biologia 4,5 h

yhteensä 22 h

Nyt se sitten iski, turhautuminen nimittäin. Viime viikolla tuntui siltä, että koetta voisi lykätä pari kuukautta eteenpäin, mutta tällä viikolla olen vain toivonut sen tulevan mahdollisimman nopeasti. Päätä särkee, olkapäätä särkee, väsyttää... Haluan vain päästä tekemään koko homman alta pois ja tehdä jotain muuta kuin opiskella. Mafynetti ahdistaa, sillä tekemättömiä tehtäviä on paljon, enkä ole sen mukaan lähelläkään sitä tasoa, millä pitäisi olla. Tämä ei tietenkään ole ohjelman syytä, eikä itsenikään - kaikkien tehtävien tekeminen ja käyrillä pysyminen ei olisi ollut lähtötasoni ja aikatauluni huomioon ottaen realistinen tavoite. 

Tällä viikolla olen työstänyt biologiaa. En ole biologian kirjoihin juuri koskenut syksyn kirjoitusten jälkeen. Yllättävän hyvin perusasiat tuntuvat silti olevan mielessä. Nyt yritän seuraavan parin viikon aikana opetella nippelitietoa oikein urakalla... Saa nähdä, riittääkö aika siihen. Epäilen kuitenkin, että jos olisin yrittänyt opetella jotain kasvihormonien nimiä tammikuussa, olisin varmasti unohtanut ne jo kokonaan. 

Tällä viikolla himmailin muutaman päivän ihan tarkoituksellisesti. Töissä oli muutama pitkä ja raskas päivä ja halusin kerätä voimia pitkään viikonloppuun, sillä minulla on vapaapäiviä myös maanantai ja tiistai. 

Koepäivää ajatellen kaikki on valmista. Varasin itselleni hotellihuoneen ja bussiliput, laskin ja varalaskin on hankittu ja kirjoitusvälineitä löytyy omasta takaa vaikka kuinka. Vaikka en ole ehtinyt tehdä harjoituskokeita, olen jossain määrin tietoinen omista kompastuskivistäni. Minulla on paha tapa suhtautua tehtäviin mustavalkoisesti "osaan-en osaa"-tyylillä. Kun miellän tehtävän "liian vaikeaksi", en välttämättä yritä tehdä sitä kunnolla. Saatan tehdä sitä vähän sinne päin ja loppujen lopuksi käy niin, että olen lähtenyt ratkaisemaan sitä aivan oikealla tavalla,  mutta lopettanut vain kesken tai tehnyt hölmöjä huolimattomuusvirheitä, koska "en mä tätä kuitenkaan osaa". Nyt yritän psyykata itseäni siihen, että jokaista pääsykoetehtävää lähden tekemään ihan tosissani, enkä kompastu siihen, että ajattelen niiden olevan liian vaikeita. Jos en muuta niin ainakin tehtävänannon arvot ja aiheeseen sopivat kaavat osaan kyllä kirjoittaa. 

Seuraavalla viikolla aion vielä laskea Mafynetin fysiikan ja kemian laskurutiinitehtäviä eteenpäin. Viimeisellä kokonaisella viikolla keskityn "pikakelaukseen" eli koko koealueen keskeisten asioiden läpikäymiseen kertausmielessä. 



torstai 26. huhtikuuta 2018

Viikko 16

VIIKKO 16

ma: fysiikka 4 h
ti: fysiikka 1,5 h, kemia 0,5 h
ke: kemia 5 h
to: fysiikka 0,5 h
pe: fysiikka 1 h
la: fysiikka 3 h, kemia 2,5 h, biologia 0,5 h
su: kemia 4,5 h, biologia 2 h

yhteensä 25 h

Tämän kevään urakka alkaa lähestyä loppuaan. Olen vielä motivoitunut ja jaksan opiskella - kovin pahasti en siis ole ehtinyt uupua, vaikka kieltämättä varsinainen vapaa-aika on ollut melko vähäistä tämän vuoden puolella. Viimeisimmät kunnon vapaapäivät olen pitänyt maaliskuussa kirjoitusten jälkeen. Olen itsekin ihmetellyt, miten oma jaksaminen on ollut näin hyvää kun opiskelun rinnalla olen kuitenkin tehnyt täysipäiväisesti töitä. 

Siitä olen pitänyt kiinni, että en lue väsyneenä. Olen lähes poikkeuksetta nukkunut 7-8 tunnin yöunia ja jos olen tuntenut voimakasta ärsyyntymistä tai toivottomuutta opiskellessa, olen suosiolla laittanut kirjat kiinni sen päivän osalta. Myös päivätyö on pitänyt hoitaa kunnialla - tosin sen suhteen olen tarkoituksella vältellyt ylimääräisiä projekteja ja koulutuksia. Kotitöistä olen sitten tinkinyt pahemman kerran ja valmisruokaa on syöty kerta jos toinenkin. Odotan myös kovasti, että pääsen harrastamaan jotain muuta liikuntaa kuin pikakotijumppaa tai iltalenkkeilyä kotiovelta. 

Nyt ajatukset alkavatkin väistämättä kääntyä pääsykokeen jälkeiseen elämään. Olen jo miettinyt, mitä kaikkea aion tehdä tällä hulvattomasti lisääntyvällä vapaa-ajallani :D . Töitäkään ei kokeen jälkeen ole jäljellä kuin muutama hassu viikko, sitten on kesäloman aika. Kieltämättä vähän jännittää, iskeekö pänttäämisen ja töiden loputtua jonkinlainen "pudotus" kun yhtäkkiä täpötäysi kalenteri vaihtuu totaaliseen aikatauluttomuuteen.    


perjantai 20. huhtikuuta 2018

Viikko 15

VIIKKO 15


ma: fysiikka 2h, kemia 2 h
ti: fysiikka 2 h, kemia 2 h
ke: kemia 2,5 h
to: fysiikka 2,5 h
pe: fysiikka 3 h
la: fysiikka 3 h, kemia 2 h, biologia 1,5 h
su: fysiikka 3 h, kemia 2,5 h, biologia 1,5 h

yhteensä 29,5 h

Tällä viikolla ryhdistäydyin kemian kanssa. Se on edelleen omasta mielestäni minulle aineista hankalin. En vaan hahmota suuria molekyylejä. Sekoitan samankaltaiset käsitteet (tyyliin esteri ja eetteri) keskenään. Jos kerrankin ymmärrän, mitä kysytään ja osaan periaatteessa ratkaista tehtävän, teen varmasti vähintään jonkun huolimattomuusvirheen. Huolimattomuusvirheiden määrä muutenkin on kasvanut hirveästi nyt kevään kuluessa - samaa tahtia laskunopeuden kanssa... Yleensä olen koetilanteessa huolellinen ja keskityn hyvin tekemiseeni, mutta täytyy muistaa kiinnittää asiaan huomiota. On nimittäin aika turhauttavaa ratkaista momenttitehtävää, jonka omasta mielestään aivan varmasti osaa ja huomata, että oma vastaus ei mätsää mallivastauksen kanssa. Siitä sitten pyörittelemään yhtälöitä uusiksi... ja lopulta paljastuukin, että oma "väärä" vastaus on tismalleen oikein ja johtuukin siitä, että olen katsonut puomilla seisovan ihmisen massaksi 61 kiloa, vaikka tehtävänannossa lukee selvästi 81 kg...

Olen ottanut myös nelilaskimen käyttöön. Osan tehtävistä lasken kuitenkin edelleen niin, että katson ensin, miten ratkaisisin sen nelilaskimella ja sitten varsinaisen näpyttelyn suoritan toisella laskimellani, koska se sujuu sillä hieman nopeammin. 

Mafynetin käyrissä olen pahasti jäljessä. Fysiikassa olen ratkaissut kahdeksan tavoitetehtävää ja aloitellut ensimmäistä laskurutiinia-pakettia. Kemiassa on vielä muutama vitoskurssin tehtävä opiskelematta, sitten pääsen siinäkin aloittamaan laskurutiinitehtäviä. 

Koe on reilun kolmen viikon kuluttua. Aika tuntuu loppuvan kesken. Paljon on asioita, joita olisin halunnut ehtiä tekemään - esimerkiksi flashcardeja ja vanhoja pääsykoetehtäviä - mutta aika ei ole riittänyt. Usko omaan sisäänpääsyyn ei ole kovin vahvoissa kantimissa. Toisaalta yritän ajatella, että keväällä 2019 olen aika kovassa iskussa tällä pohjatyöllä :D . 



tiistai 10. huhtikuuta 2018

Viikko 14

VIIKKO 14

ma: fysiikka 3 h, kemia 1,5 h, biologia 1,5 h
ti: fysiikka 2 h, biologia 1 h
ke: fysiikka 2,5 h, biologia 1 h
to: kemia 2,5 h
pe: kemia 1,5 h
la: kemia 2 h
su: kemia 3,0 h, fysiikka 1,5 h

yhteensä 23 h

Äkkiä viikot vierivät. Pääsykokeeseen on aikaa enää noin kuukausi. Yllätyksekseni opiskelumotivaatio on pysynyt yllä todella hyvin. Hyvin harvoin koen vastentahtoisuutta tarttua kirjoihin. Suurimmat tuskastumiset koen yleensä aamuisin kun olen virkeimmilläni ja tekisi mieli avata Mafynetti - mutta en voi, koska pitää lähteä töihin! Vaikka työpäivän jälkeen motivaatiota riittäisi, vireystila on kuitenkin selvästi matalampi, eikä niitä tunteja iltapäivässä ja illassa enää montaa ole. Käytännössä kolmen-neljän tunnin opiskelu vie aikaa niin paljon, että sen jälkeen saa ryhtyä suoraan iltatoimien pariin. 

Aamut olisivat minulle siis parasta opiskeluaikaa. Töiden vuoksi en kuitenkaan pysty niitä hyödyntämään. Menen kahtena päivänä viikossa töihin puoli yhdeksäksi ja olen niinä päivinä yrittänyt opiskella aamuisin. On kuitenkin tosi turhauttavaa jättää hommat kesken. Toisaalta työssäkäynnin hyvä puoli on siinä, että pääsykoeasiat eivät liikaa pyöri mielessä. Työni on sen verran intensiivistä, ettei sen ohessa juuri muuta mietitä. Öisin sen sijaan olen nähnyt vaikka kuinka monta mielenkiintoista unta koetilanteesta - viimeisimmässä olin saanut jostain syystä vain osan koekysymyksistä ja tajusin puoli tuntia ennen koeajan päättymistä, että niitä puuttuu vaikka kuinka monta. Olen myös ratkaissut yhden sekavan momenttitehtävän nukkuessani ja herännyt keskellä yötä tähän oivallukseen. Viime viikolla mies oli herännyt kun olin unissani selittänyt kiihdytysjännitteen olevan 3,8 kilovolttia... 

tiistai 3. huhtikuuta 2018

Viikko 13

VIIKKO 13


ma: fysiikka 2 h, biologia 0,5 h
ti: fysiikka 2 h, biologia 1,5 h
ke: fysiikka 1,5 h, biologia 1,5 h
to: biologia 1 h
pe: fysiikka 2,5 h, kemia 2 h, biologia 1 h
la: biologia 1 h
su: vapaa

yhteensä 16,5 h

Viikonlopun lukutunnit jäivät kovin vähäisiksi, vaikka pääsiäisen ansiosta oli lomaa töistä. Ohjelmassa oli kuitenkin kummitädin hommia ristiäisissä sekä 7-vuotissynttäreiden järjestelyä, joten ihmeitä en pystynyt opiskelunäkökulmasta tekemään. 

Pääsykokeisiin on aikaa enää reilut kuusi viikkoa. Fiilikset vaihtelevat epätoivon ja toivon välillä hyvin rajusti. Välillä tekee mieli luovuttaa kokonaan lukemisen suhteen - koko ajan vastaan tulee asioita, joita en vielä osaa likimainkaan tarpeeksi hyvin. Välillä taas iskee valtavia tarmonpuuskia - tässä on ihan loistavasti aikaa ottaa napakka loppukiri! Yritän siis nyt kaivella itsestäni viimeisetkin motivaation rippeet käyttöön seuraaviksi viikoiksi. Tarkoitus olisi tehdä reippaasti hommia toukokuun alkuun saakka. Viimeiset päivät ennen koetta aion hölläillä sen verran, että saan nukuttua hyviä yöunia, jotta olisin kokeissa virkeimmilläni. 

Vähän harmittaa, että Mafynetin harkkakokeita en ole ehtinyt tekemään. Olen kokenut tärkeämmäksi perusharjoittelun, koska olen pahasti tavoitekäyrissäni jäljessä. Yhden kokeen tekeminen vie kuitenkin kokonaisen opiskelupäivän ja sen ainoan tekemäni harkkakokeen perusteella huomasin myös, miten vaikea oli tehdä koetta keskittyneesti kotona keittiön pöydän ääressä... Varmasti jonkinlaisia koetehtäviä pitäisi tehdä ennen h-hetkeä. Myös nelilaskimen osalta treenit ovat alkutekijöissään ja kaavoja tarkastelen edelleen MAOLista kaavaliitteen sijaan. Nyt otan kyllä seuraavan viikon tavoitteeksi tulostaa sen kaavaliitteen ja pistän MAOLin vihdoinkin kirjahyllyyn! 




Tulokset 2019

Tämän postauksen kirjoittaminen on lähinnä masentavaa. En kuitenkaan jaksa piilotella epäonnistumistani. Sain siis tänä vuonna vain 92 raak...