perjantai 30. kesäkuuta 2017

Viikko 26


  • BI2-kurssi on loppusuoralla. Olen lukenut kirjan, tehnyt muistiinpanot ja palauttanut suurimman osan verkkokurssin tehtävistä. 
  • Kammoksuin hieman etukäteen soluun ja perinnöllisyyteen liittyviä juttuja, mutta turhaan: kieltämättä käsitteitä ja erilaisia tapahtumasarjoja on paljon, mutta ne jäävät mieleen kun malttaa kerrata ja kerrata... 
  • Pääpiirteittäin solun rakenteeseen ja toimintaan liittyvät jutut ovat mielessä, mutta lisää pitää syventyä vielä sitruunahappokiertoon. En ihan päässyt siitä jyvälle. 
  • Mietin aluksi, onko kirjoitustehtäviä tekeminen bilsassa turhaa. Ei ole. Huomaan, että joudun niitä tehdessä prosessoimaan tietoa ja se jää paremmin mieleen kuin vain kirjasta lukemalla. Jatkan siis naputtelemalla verkkokurssien tehtäviä ja siirryn sen jälkeen yo-kertausmatskuihin.
  • Alkuviikosta opiskelin tehokkaasti, loppuviikko olikin hurlumheitä kun sukulaislapsia oli meillä kyläilemässä. Lukemisen sijaan olen killunut puissa valjaisiin kytkettynä, täyttänyt ja tyhjentänyt tauotta tiskikonetta sekä shoppaillut varhaisteinien kanssa vaatekaupoilla. Hauskaa oli! 
  • Nyt viikonloppuna kiritän sen verran, että saan BI2-tehtävät valmiiksi ja voin ensi viikolla käydä BI3-kurssin kimppuun. 
  • Hyvistä aikomuksista huolimatta en edelleenkään ole saanut kirjattua lukutunteja muistiin. Siirretään tämä jälleen ensi viikon to do-listalle...
  • Avasin fysiikan kirjat - luin sähkökurssin kirjasta ekat kaksi kappaletta. En tajunnut mitään. Pitäisi päästä rakentelemaan niitä virtalähde-lamppu-johdot-hässäköitä omin käsin niin tulisi jotain tolkkua... 


tiistai 27. kesäkuuta 2017

Ajatuksia valmennuskurssista

Olen silmäillyt ohimennen erilaisia valmennuskurssivaihtoehtoja. Sopivien kurssien löytäminen on ollut äärimmäisen helppoa - nimittäin kotikaupungissani ei sellaisia järjestetä ja työssäkäyvänä olisi mahdotonta irrota naapurikaupunkiin saakka edes iltapäiväkurssille. Lisäksi osa kursseista maksaa niin paljon, että optimistina (ja nuukana ihmisenä) säästelisin pennosiani mieluummin opiskeluvuosia varten, sillä uskon, että tehokas opiskelu ei pohjimmiltaan ole välineurheilua. Vaihtoehtojen puute tekee tästä siis erittäin helppoa.

Realistiset vaihtoehdot minulle olisivat Valmennuskeskuksen TAKUU KOTI-kurssi tai Mafy-valmennuksen Mafynetti 2

TAKUU KOTI-kurssi on internetin välityksellä järjestettävä valmennuskurssi.   "Tuoteselosteesta" silmääni pistivät ensimmäisenä aika mukavat tuntimäärät opetusta, joka etenee siis samassa tahdissa marraskuussa Helsingissä alkavalta livekurssilta - yhteensä 181 oppituntia. Tykkään itse katsoa videoita, sillä tajuan yleensä paremmin asiat kun kuuntelen jonkun selostavan niitä saati sitten että luen asiaa oppikirjasta. Videoissa on luentoihin verrattuna se etu, että kun putoaa kärryiltä, voi painaa pausea ja junnata saman asian uudestaan ja uudestaan. Haluaisin kuitenkin aloittaa harjoittelun jo aikaisemmin ja siksi pelkään, että marraskuu on minulle turhan myöhään. Lisäksi minulla on jo jemmassa pari vuotta vanhat Valmennuskeskuksen materiaalit, joista olen tehnyt valmistavia tehtäviä matematiikan ja fysiikan osalta. Epäilen, että nuo kurssin hintaan kuuluvat painetut materiaalit saattavat olla hyvin samankaltaiset kuin omistamani. Olen tykännyt niistä, mutta miinusta tulee pienestä fontista, jonka koen tosi hankalaksi lukea sekä huonosti auki pysyvistä kirjoista. Harjoituskokeita TAKUU KOTI-kurssiin kuuluu kolme.

Mafynetti 2 puolestaan on tabletilla oleva itseopiskelumateriaali, jonka ominaisuuksissa minua viehättää automaattinen kertaustoiminto sekä edistymisen seuranta. Kuulun siis niihin ihmisiin, jotka motivoituvat kaikenlaisista mittareista ja esimerkiksi juoksevat olohuoneessa illalla ympyrää saadakseen aktiivisuusrannekkeeseen 100 % täyteen. Kertaamisen merkityksen tiedostan, mutta omin toimin siitä huolehtiminen on aika työlästä ja kuulostaa hyvältä, että ohjelma automaattisesti palauttaa nenän eteen tehtäviä. Mafynetti ilmeisesti painottuu nimenomaan tehtäviin, mutta teoriaakin ohjelmasta löytyy. Tämä kuulostaa hyvältä, sillä opin ehdottomasti tekemällä ja laskemalla. Harjoituspääsykokeita kuuluu pakettiin peräti kahdeksan. Lisäksi lääkispaketti sisältää yo- ja DI-kokeisiin valmistavat paketit, joten sillä pystyisin hyvin treenaamaan bilsaa myös syksyn kirjoituksiin. Mafynetin pystyisi hankkimaan vaikka tältä istumalta - ja mullahan paras opiskeluaika on käsillä juuri nyt. En ole livenä nähnyt Mafynettiä, mutta netistä katsomieni kuvien ja videoiden perusteella sen ulkoasu on ihan miellyttävä.

Entä hintapuoli? Valmennuskeskuksen kurssi kustantaa 1320 €, Mafynetti taas on lähes puolet edullisempi eli 745 €. Tämä seikka kallistaa vaakakuppia kyllä entistä vahvemmin Mafynetin suuntaan. Jätän asian vielä hautumaan. Jos tätä postausta lukee joku, jolla on kokemusta edellä mainituista paketeista niin mielelläni kuulisin mielipiteitä :) .



lauantai 24. kesäkuuta 2017

Viikko 25


  • BI1-kurssi tuli valmiiksi. Palautin kaikki tehtävät alkuviikosta ja lähetin opettajalle arviointipyynnön. 
  • Aloitin BI2-kurssin (solu ja perinnöllisyys). Jatkoin samalla tekniikalla eli teen muistiinpanoja lukiessani ja opiskelen ensin asiat ennen kuin ryhdyn tekemään tehtäviä. Jos opiskelen "tehtävät edellä", keskityn liikaa metsästämään vastauksia kuin ymmärtämään asian. 
  • Solun toimintaan ja perinnöllisyyteen liittyvät asiat tuntuvat haastavilta. Ymmärrän asian lukiessani, mutta vähän väliä huomaan kyseleväni itseltäni, miksi jokin asia on niin kuin kirjassa sanotaan - ja tämän takia olen googletellut lisätietoa. Oppikirjassa asiat on paikoin kerrottu aika pintapuolisesti. 
  • Tässä kurssissa tulee hirveästi käsitteitä ja erilaisia tapahtumaketjuja. Näitä pitää treenata erikseen vielä.
  • Olen opiskellut laiskanpuoleisesti tällä viikolla... Juhannus vei huomiota muihin asioihin. Aikataulussa ollaan silti, toistaiseksi, mutta ajankäyttöön pitää kiinnittää enemmän huomiota...
  • ...mikä tarkoittaa sitä, että jos haluaa aloittaa lukemisen kahdeksalta, ei kannata herätä viittä vaille vaan puolelta, jos haluaa ehtiä keittää kahvit, pukea ja syödä aamupalaa. Lupasin viime viikolla, että ryhdyn pistämään ylös lukutuntejani. Joopa joo, en ole tätä tehnyt vieläkään. Ensi viikolla! 

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Viikko 24

Ensimmäinen opiskeluviikko alkaa olla takanapäin. Tässä hajanaista listausta siitä, mitä on tullut tehtyä (ja mitä ei...):

  • Luin Bios 1-kirjan
  • Tein lukemastani melko kattavat muistiinpanot vihkoon
  • Katsoin aiheeseen liittyviä videoita Opetus.tv:n tarjonnasta
  • Tein verkkokurssin arvioitavat tehtävät valmiiksi yhtä esseetä lukuunottamatta
  • En ole juuri kerrannut asioita. Toisaalta osa verkkokurssin tehtävistä on luonteeltaan sellaisia, että niissä joutuu palauttamaan mieleen aiemmin opittua. En vielä aio huolestua tästä. Yritän mieluummin saada kaikki kurssit pakettiin ja kerrata sitten niitä kaikkia ennen kirjoituksia.
  • Toivon, että laatimani muistiinpanot toimivat jatkossa kertaamisen pohjana. Aion tehdä niistä lähempänä kirjoituksia flashcardseja. 
  • Tehtävien ja muistiinpanojen teko on tehokkaampaa minulle kuin pelkkä lukeminen. Vaikka välillä on ärsyttänyt nyhertää jotain jänispopulaation kannanvaihtelun syitä, asiat jäävät paremmin mieleen kun niitä joutuu työstämään.  
  • Toivoin, että ehtisin biologian lukemisen ohessa silmäillä ja laskea vähän fysiikkaa ja kemiaa. Tämä on tällä viikolla jäänyt kokonaan... 
  • Olen pitänyt kaksi kokonaista vapaapäivää, jolloin en ole tehnyt mitään opiskeluun liittyvää. Opiskeluun käytettyjä tunteja en ole laskenut, arvioisin niitä tulleen lukupäiviä kohti n. 4-7. Voisin jatkossa seurata ajankäyttöä vähän tarkemmin. 

Kuten jossain jo aiemmin mainitsin, minulla on kesäprojektina biologian kurssien opiskelu, sillä kirjoitukset odottavat 18.9. Se on menoa nyt, maksoin nimittäin yo-kirjoitusten laskun eilen! 


maanantai 5. kesäkuuta 2017

Koskahan sitä aloittaisi?

Eilen oli kaunis kesäpäivä ja tänään vastaavasti on satanut aamusta saakka. Sormet syyhyävät jo kirjojen kimppuun. Maltan kuitenkin vielä mieleni, sillä minulla on rästissä muutama tehtävä viime syksynä aloittamani ammatillisen täydennyskoulutuksen tiimoilta. Teen ne ensin valmiiksi ja tartun vasta sitten bilsan kirjoihin. Pääsinkin tänään jo hyvään vauhtiin ja sain yhden tehtävän  palautuskelpoiseksi. Käyn huomenna seuraavan homman kimppuun - tahti on nyt päivä per tehtävä. Tavoitteeni on saada tällä viikolla hoidettua kaikki keskeneräiset jutut valmiiksi niin voin aloittaa pääsykoeluvut puhtaalta pöydältä. Mikään muu ei ole niin ärsyttävää kuin keskeneräiset hommat... Tämä suorittamani täydennyskoulutus on laajuudeltaan 20 op ja saan tästä oikein tutkintonimikkeenkin, mutta päätösjakso on vasta syyskuussa. Olen onneksi saanut kasaan suurimman osan suoritteista, joten jäljelle ei jää kuin yksi koulutuspäivä ja loppuraportti.

Olen suunnitellut, että teen itselleni viikkokohtaisen opiskelusuunnitelman. Varaan tietyt päivät ja ajat opiskelua varten, jotta voin pitää myös vapaata hyvällä omallatunnolla. Pidän kirjaa opiskelutunneista ja etenemisestä - voisin vaikka päivittää tänne blogiin viikon to do-listan ja sen toteutumisen. 

Ja kuten edellisestä postauksesta voi päätellä, en malta pitää blogia vain pääsykokeisiinluvun tyyssijana vaan kirjoittelen välillä muutakin. 

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Lomalla (viimeinkin)

Ah, kesäloma. 

Ensimmäisenä lomapäivänä nukuin pitkään, ja kiitos ihanan sään, tein loppupäivän pihahommia. 


Vein vihdoinkin toistaiseksi olkkarissa sijainneen hyötypuutarhamme ulkoilemaan. Meillä on iso kirsikkatomaattiamppeli, josta sai tänään maistella ekat kypsät tomaatit sekä ämpärissä avomaantomaattia. Lisäksi on basilikaa, oreganoa ja rosmariinia ruukuissa. Eilen sain oppilaalta kevätjuhlassa lahjaksi mintun, jonka ruukussa oli herttainen sanoma. Salaatit ovat vielä laittamatta, koska en ole ehtinyt hankkia niille sopivaa laatikkoa. Pihaamme sopisi pieni kasvimaakin, mutta toistaiseksi olen tykännyt istuttaa kaikki terassille ruukkuihin.




Päivän suurin savotta oli istutusaltaan siistiminen. Harmi, etten tullut ottaneeksi ennen-kuvia - lähtötilanne nimittäin oli aika masentava. Nostelin kaikki pikkukivet pois, perkasin rikkaruohot (ja niitähän riitti), lisäsin kolme säkkiä multaa ja asettelin kivien alle katekankaan siinä toivossa, että ensi keväänä homma ei olisi yhtä järkyttävä. Ihan valmista ei vielä tullut - kuorikate puuttuu  ja altaan päädyssä oleva kivikkokasvi pitäisi siirtää. Kitkeminen on ihan mukavaa hommaa, mutta vilunväristyksiä saan kivien alla lymyilevistä peukalonpään kokoisista kuoriaisista ja hämppiksistä. Naapureilla oli varmasti hauskaa kun en vaan kykene tukahduttamaan kauhunkiljahduksiani (enkä kirosanoja...). 



Kesäkukkaostokset tänä keväänä menivät ihan nappiin. Neilikat ovat ihania ja tuo valkoinen kukka, jonka nimen olen ehtinyt jo unohtaa, on ihan mielettömän runsas! Se oli alun perin amppeli, mutta sopi kuin nakutettu meidän valkoiseen ruukkuun, joten irrotin ripustuslenkin. Haluaisin kyllä terassin kattoon myös jotain roikkumaan, joten ehkä pitää piipahtaa uudemman kerran puutarhamyymälässä... 



 

Huomenna on luvassa hetkellistä paluuta arkeen kun käyn palauttamassa vanhan työpaikkani avaimet ja visiteeraan uudella työmaalla viemässä sinne jotain romppeitani odottamaan lomaltapaluuta. 

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Kas siinä pulma

Olen viime viikkoina pohtinut kovasti, onko hakukohteeni seuraavana keväänä lääketieteen vai hammaslääketieteen koulutusohjelma. Molemmilla on puolensa.

lääketieteellinen 

+ mahdollisuus opiskella Tampereella
+ "yleispätevämpi" tutkinto
+ paljon erikoistumisaloja (omasta mielestäni mielenkiintoisimmat ovat lastenneurologia ja -psykiatria)

- pidempi opiskeluaika
- raskaat päivystämiset (en ole koskaan tehnyt vuorotyötä, joten en tiedä, miten se minulle sopisi, mutta epäilen, että en ole parhaimmillani työssä, jossa rytmi kovasti vaihtelee)
- erikoistuminen tuntuu näin pääsykokeisiin lukevan mielestä siintävän jossain hamassa tulevaisuudessa

hammaslääketieteellinen

+ vähemmän/ei lainkaan päivystämistä
+ lyhyempi opiskeluaika
+ pääsee tekemään paljon toimenpiteitä
+ työn jäljen näkee välittömästi
+ pääsee heti alusta lähtien "erikoistumaan" suun alueeseen
+ työhön liittyvä esteettinen puolikin kiinnostaa
+ käsillä tekemistä - olen aina tykännyt askarrella, neuloa, virkata... sorminäppäryydestä tuskin on haittaa
+ vähemmän hakijoita ja ainakin toistaiseksi hieman matalammat pisterajat kuin yleiselle

- ei voi opiskella Tampereella
- ergonomia mietityttää - tai mitä jos jonkun tapaturman tai sairauden myötä käsien toimintakyky heikkenisi. Pitäisikö vaihtaa kokonaan alaa?

Mitä enemmän otan selvää hammaslääketieteen opiskelusta ja hammaslääkärin työstä, sitä varmemmin vaakani näyttää kallistuvan siihen suuntaan. Suurin miinus on mielestäni se huutava vääryys, että Tampereella ei kyseistä opinahjoa ole. Vaihtoehtoina ovat siis Turku, Helsinki, Oulu ja Kuopio. Fiilispohjalta jos lähtisin liikkeelle, hakisin ehdottomasti Kuopioon. Valitettavasti fiiliksiä latistaa Kuopion sijainti turhan kaukana nykyiseen asuinpaikkaani nähden. Turku olisi lähimpänä, joten uskon päätyväni ensi keväänä asettamaan sen ykköskohteeksi. Keväällä 2018 pitäisi lääkishaussa tulla käyttöön yhteisvalinta, jonka myötä pystyy hakemaan useampaan kuin yhteen tiedekuntaan. Tämä on mielestäni oikein toivottu muutos, vaikkakin sen vaikutusta pisterajoihin ei pysty etukäteen kuin arvailemaan.


Tulokset 2019

Tämän postauksen kirjoittaminen on lähinnä masentavaa. En kuitenkaan jaksa piilotella epäonnistumistani. Sain siis tänä vuonna vain 92 raak...